Naisten ylimmät sarjat uudistuvat – Kansallinen Liiga supistuu

Palloliiton liittohallitus päätti maanantaina naisten ylimpien sarjatasojen uudistuksista. Naisten pääsarjasta Kansallinen Liiga supistuu kaudesta 2025 alkaen kahdeksan joukkueen sarjaksi. Samalla kahdesta ylimmästä sarjatasosta muodostetaan aiempaa tiiviimpi kokonaisuus, kun Naisten Ykkönen muuttuu Kansalliseksi Ykköseksi.

Jalkapallon seuraajien kannalta uudistuksen kenties konkreettisin muutos on pääsarjan supistaminen kahdella joukkueella. Kansallinen Liiga pelataan kaudesta 2025 alkaen nykyisen kymmenen sijasta kahdeksalla joukkueella. Uudelleenbrändättävässä Kansallisessa Ykkösessä pelaa jatkossakin kymmenen joukkuetta.

Toinen merkittävä muutos koskee sarjajärjestelmiä. Sekä Kansallisessa Liigassa että Ykkösessä pelataan kaudesta 2025 lähtien kaksinkertainen runkosarja, jonka jälkeen kokonaisuus jakautuu kolmeen jatkosarjaan. Kansallisen Liigan kuusi parasta joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan, jossa ratkaistaan Suomen mestaruuden ja mitalien kohtalot.

Kansallisen Liigan kaksi heikointa ja Kansallisen Ykkösen neljä parasta joukkuetta sen sijaan pelaavat kaksinkertaisen liigakarsintasarjan, jossa ratkaistaan sarjapaikat seuraavalle kaudelle. Liigakarsintasarjan kaksi parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella Kansallista Liigaa ja neljä muuta Kansallista Ykköstä. Kolmannen jatkosarjan muodostavat Kansallisen Ykkösen kuusi heikointa joukkuetta. Ne pelaavat keskenään kaksinkertaisen Ykkösliigan, jossa taistellaan Kakkoseen putoamista vastaan.

Uudistuksella ei ole suurta merkitystä liigajoukkueiden ottelumääriin. Mestaruussarjan joukkueet pelaavat kaudesta 2025 lähtien yhteensä 24 ottelua – eli yhden nykyistä enemmän. Liigakarsintasarjan joukkueiden pelimäärää pysyy samana kuin nykyisessä Haastajasarjassa. Kansallisen Ykkösen joukkueille sen sijaan kertyy kaudesta 2025 alkaen peräti 28 ottelua. Nykyisessä Ykkösessä ottelumäärä on jatkosarjasta riippuen 23 tai 24, joten muutos on merkittävä.

Uudistuksen vaikutukset heijastuvat jo kauteen 2024. Ensi kaudella sarja jakautuu runkosarjan jälkeen tuttuun tapaan Mestaruussarjaan ja Haastajasarjaan, mutta tästä kaudesta poiketen Mestaruussarja pelataan neljällä ja Haastajasarja kuudella joukkueella. Pääsarjan supistamisen vuoksi kaksi Haastajasarjan viimeistä putoaa kauden päätteeksi Ykköseen. Lisäksi Haastajasarjan kolmanneksi viimeiseksi sijoittunut joukkue karsii sarjapaikastaan Ykkösen voittajaa vastaan.

Tavoitteena huippuseurojen kehityksen tukeminen

Nyt toteutettavan uudistuksen valmistelutyöt on aloitettu toden teolla jo syksyllä 2022. Valmisteluprosessissa on tarkasteltu eurooppalaisen naisjalkapallon kehitystä useista eri näkökulmista. Tarkastelun johtopäätöksenä oli, että suomalaiset naisten pääsarjajoukkueet jäävät eurooppalaisista vertailumaista jälkeen monilla eri mittareilla, kuten henkilöresursseissa, kaupallisissa yhteistyökumppanuuksissa ja pelin vauhdikkuudessa.

Uudistuksen tehtävänä on tukea suomalaisen naisten seurajalkapallon kehitystä. Uusi kilpailumalli tuo kehitysorientoituneimmille seuroille enemmän tasokkaita otteluita ja edesauttaa suomalaisseurojen kansainvälistä kilpailukykyä. Samalla sarjauudistus kietoutuu uuteen naisten huippuseurojen kehitysohjelmaan, jossa yhtenä ydinteemana on seurojen kaupallisen kasvun tukeminen.

Uudistuksesta ja sen perusteista voi lukea lisää Palloliiton verkkosivuilta.

Seuran puheenjohtaja Samu Liski on osallistunut PK-35 Vantaan edustajana sarjauudistusta koskeviin keskusteluihin. PK-35 Vantaa on suhtautunut uudistukseen alusta lähtien myönteisesti. Liskin mukaan muutoksille on ollut selkeät perusteet, vaikka myös selkeät epäkohdat ja haasteet tiedostetaan.

– Suomessa pääsarjan joukkuemäärä on ollut nais- ja tyttöpelaajien määrään nähden suurempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Esimerkiksi Tanskassa pelaajamassa on suurempi kuin Suomessa, mutta paikallisessa Kvindeligassa pelaa kahdeksan joukkuetta, Liski sanoo.

– Pienempi joukkuemäärä tarkoittaa sitä, että joukkueiden ja pelaajien keskimääräinen taso nousee. Samalla se nostaa sarjan vaatimustasoa.

Ensi kaudella nähdään siis toistaiseksi viimeiset suorat nousijat ja liigakarsinnat. Kaudesta 2025 lähtien sarjapaikkojen kohtalot ratkaistaan kuuden joukkueen karsintasarjassa.

– Liigaan noustakseen on jatkossa oltava selkeästi parempi kuin joku sen hetken liigajoukkueista. Kaksiosaisen otteluparin sijaan paremmuus ratkaistaan kymmenen ottelun karsintasarjassa, joten liigaan nouseminen tulee vaikeutumaan merkittävästi. Riskinä on tietysti se, että vaihtuvuus sarjojen välillä jää pieneksi, Liski arvioi.

– Samalla liigakarsintasarja mahdollistaa kuitenkin aidon tasonmittauksen ja tarjoaa etenkin Ykkösen kärkijoukkueille aiempaa enemmän tasokkaita otteluita. Yksi uudistuksen onnistumisen edellytyksistä onkin, että myös Kansallisen Ykkösen joukkueet pystyvät ottamaan kehitysaskelia.

Toinen potentiaalinen huolenaihe on sarjan maantieteellinen kattavuus. Pääkaupunkiseudulla on suurin pelaajamassa ja jo tällä hetkellä puolet liigajoukkueista tulee pääkaupunkiseudulta.

 – Uudistuksen myötä on olemassa riski, että Kansallinen Liiga tulisi painottumaan yhä vahvemmin pääkaupunkiseudulle. Tämä riski on tiedostettu myös Palloliiton ja seurojen välisissä keskusteluissa, mutta varsin yhtenäinen näkemys oli, että maantieteelliseen jakaumaan ei voida vaikuttaa keinotekoisesti. Sarjapaikat tulee ratkaista urheilullisin perustein kentällä.