Kausi 2020 oli PK-35 Vantaalle tuloksellisesti pettymys. Valmennus- ja taustaryhmä kävi syksyn aikana tarkasti läpi joukkueen ongelma- ja kehityskohtia ja suunnitteli tarvittavia korjausliikkeitä. Yhtenä kehityskohteena esiin nousi fyysinen suorituskyky eli etenkin pelaajien voima-, nopeus- ja kestävyysominaisuudet.
Fyysistä harjoittelua on toteutettu marraskuusta lähtien uuden fysiikkavalmentajan johdolla. Tehtävässä marraskuussa aloittaneen 29-vuotiaan Jani Häggin koulutustausta koostuu osteopaatin ja urheiluhierojan pätevyyksistä sekä voimavalmennuksen opinnoista.
Hägg tarttui loppuvuodesta uuteen haasteeseen innolla. Hänen mukaansa ensimmäiset viisi kuukautta Punamustien mukana ovat sujuneet hyvin.
– Lähdin suurella mielenkiinnolla mukaan ja homma on tuntunut hyvältä. Koko valmennustiimin kanssa on ollut ilo työskennellä ja homma on toiminut tosi hyvin. Vaikka olosuhteet ovat olleet haastavia, pelaajat ovat tehneet hommia todella sitoutuneesti. Pelaajien sitoutuminen on tosi iso osa kokonaisuutta, Hägg sanoo.
Suomalaisen jalkapallon valmistautumiskausi on tunnetusti pitkä. Edellinen sarjakausi päättyi marraskuun alussa ja valmistautuminen kauteen 2021 alkoi jo saman kuukauden aikana. Häggin mukaan pitkä talvi on jaettu muutamaan osaan, joiden aikana harjoittelussa on erilaisia painopistealueita.
– Talvikauden aikana tavoitteena on ollut ennen kaikkea perusvoiman kasvattaminen, kestävyyden parantaminen sekä jalkapallossa tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen. Kevättä kohden olemme vieneet harjoittelua koko ajan yhä lajinomaisempaan suuntaan. Olemme lähteneet kasvattamaan pohjakuntoa progressiivisesti, lisänneet vauhtikestävyysharjoitteita ja siirtyneet perusvoiman kehittämisestä enemmän nopeusvoimaominaisuuksiin, Hägg kertoo.
Kauden aikana fokus peleissä
Sarjakauden aikana harjoittelua tarkastellaan huomattavasti lyhyemmällä välillä. Sarjapisteistä pelattaessa tärkeintä on, että joukkue on pelipäivinä parhaassa mahdollisessa iskussa.
– Kun pelit alkavat pyörimään, pidämme ottelut keskiössä. Silloin ehkä tärkeimmäksi asiaksi nousee palautumisen seuranta. Kauden aikana modifioimme harjoittelua mikrosyklitasolla pyrkien päiväkohtaiseen seurantaan. Arvioimme rasitustasoja ja teemme sen suhteen päätöksiä, mitä pelaajilta voidaan vaatia fyysisesti, Hägg taustoittaa.
– Kauden aikana myös lyhennämme juoksuja ja voimaharjoitteita muutetaan yhä lajinomaisemmiksi. Samalla pyrimme tekemään myös palautumista parantavaa harjoittelua.
Häggillä on jo omalta peliuraltaan kokemusta loukkaantumisista ja niistä kuntoutumisesta. PK-35 Vantaan harjoittelussa kiinnitetään jatkuvasti huomiota myös vammojen ennaltaehkäisyyn.
– Panostamme harjoittelussa koko ajan mahdollisimman lajinomaisiin harjoitteisiin, mikä jo itsessään ennaltaehkäisee loukkaantumisia. Se huomioidaan myös voimaharjoittelussa siinä, minkäsuuntaisia liikkeitä tehdään ja millaisella intensiteetillä, Hägg kertoo.
– Kauden aikana tulee lähes väistämättä jotain pieniä vammoja, mutta pyrimme puuttumaan niihin heti ja saamaan kuntoutumisen heti käyntiin.
Pelaajat fyysisesti samalla viivalla
Kilpakauden aikana osa pelaajista pelaa väistämättä enemmän kuin toiset. Häggin mukaan peliajassa syntyvät erot pyritään huomioimaan fyysisessä harjoittelussa siten, että pelaajat pysyisivät mahdollisimman hyvin samalla viivalla.
– Olemme lähteneet heti marraskuussa kaventamaan joukkueen sisäisiä eroja. Kilpakauden aikana oletuksena on, että mikäli ei ole loukkaantumisia, kaikki pelaajat ovat pelaamisen edellyttämässä fyysisessä kunnossa. Ne pelaajat, jotka eivät pelaa, korvaavat pelitapahtuman jollain fyysisellä harjoituksella. Sillä pyritään varmistamaan, että erot eivät kasva liian suuriksi.
Hägg kehuu koko joukkueen harjoitteluasennetta talvikauden aikana. Yksittäisistä pelaajista muutama on kuitenkin tehnyt erityisen vaikutuksen fyysisillä ominaisuuksillaan tai ottanut valmistautumiskauden aikana huomattavia kehitysaskelia.
– Koko joukkue on tehnyt harjoitteita todella hyvin, mutta tässä vaiheessa voisin nostaa esimerkiksi Tuulia Mikkolan ja Oona Seveniuksen. Yksittäisillä osa-alueilla pystytään aina parantamaan, mutta molempien perusvoimatasot ovat todella hyvällä tasolla, Hägg kiittelee.
– Lisäksi esimerkiksi Reetta Suomela on kehittynyt talven aikana todella paljon. Hänen fyysisten ominaisuuksiensa kehittyminen näkyy suoraan vastusharjoittelussa ja käytetyissä painoissa. Myös Wilma Forsblomin voimatasot ovat kasvaneet talven aikana.
Kaiken fyysisen harjoittelun – kuten muunkin harjoittelun – pohjimmaisena tavoitteena on luonnollisesti voittaa pelejä ja kerätä enemmän sarjapisteitä. Häggin mukaan kentällä on näkynyt hyviä asioita jo Suomen Cupin otteluissa.
– Pelaaminen ei tietenkään ole vielä valmista, mutta se kehittyy varmasti kauden aikana. Fysiikkapuolen näkökulmasta on ollut positiivista huomata, että tilanteisiin mennään kovaa ja kaksinkamppailija voitetaan paljon. Lisäksi joukkue on osoittanut hyvää taistelutahtoa.
